Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen tutkimus

Pitkittynyt, rakenteellinen työttömyys on ollut yksi suomalaisten työmarkkinoiden ongelmista viime vuosikymmeninä. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt 1990-luvun huippuvuosista, mutta silti yli 50 000 ihmisen yhdenjaksoinen työttömyys jatkuu yli vuoden.

Vaikeasti työllistyvien tilanteet ovat työvoima- ja elinkeinopolitiikan lisäksi selkeästi myös sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspoliittisia kysymyksiä. Polku pitkittyneestä työttömyydestä työelämään onnistuu harvoin vain työllistämistoimenpiteillä vaan on otettava huomioon ihmisen kokonaistilanne sisältäen niin hänen sosiaalisen tilanteensa ja toimeentulonsa kuin terveytensä ja työ- ja toimintakykynsä sekä näihin liittyvät palvelutarpeet. Toisaalta pitkittynyt työttömyys voi johtaa myös tilanteisiin, joissa työllistyminen ei ole enää realistinen tavoite vaan tavoitteena on muun, yksilön kannalta sopivan ratkaisun löytäminen.

Työttömyys tai pitkittynyt työttömyys ei itsessään ole peruste kuntoutukselle. Näin ollen pitkäaikaistyöttömien kuntoutus ei ole selkeärajainen tutkimuskohde vaan leviää laajalle koskettaen niin eri järjestäjätahojen (Kansaneläkelaitos, työ- ja elinkeinohallinto, kunnat) vastuulla olevaa kuntoutusta kuin eri kuntoutusmuotoja (ammatillinen, lääkinnällinen, psyko-sosiaalinen). Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvästä tutkimuksesta on vaikea erotella juuri kuntoutukseen kohdistuvaa tutkimusta, koska kuntoutumisen teemaa käsitellään myös työllistymiseen ja aktivointiin liittyvässä tutkimuksessa (ks. esim. Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Tuusa 2005; Kotiranta 2008; Karjalainen ym. 2008; Saikku 2009; Hämäläinen ym. 2009; Vastamäki 2009; Karjalainen & Karjalainen 2010;Välimaa 2011; Terävä ym. 2011).

Laajimmat pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta koskevat tutkimukset ovat liittyneet valtakunnallisiin hankkeisiin. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksessa (Rajavaara 2000) ja keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien KIPINÄ-kuntoutuskokeilun arviointitutkimuksessa (Suikkanen ym. 2005; Lind & Toikka 2009) tuotettiin tietoa pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeista, kuntoutusmuodoista, kuntoutumisesta ja työllistymisestä. Tutkimusten mukaan kuntoutusinterventioiden työllistymistulokset ovat vaatimattomia, mutta positiivisia vaikutuksia on nähtävissä osallistujien mielenterveyteen, terveydentilaan ja hyvinvointiin liittyen (ks. myös Mannila & Laisola-Nuotio 2003; Heponiemi ym. 2008). Kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskevat tutkimukset liittyvät myös pitkäaikaistyöttömyyteen, sillä yhteisasiakkaat ovat usein vaikeasti työllistyviä (ks. esim. Karjalainen 1996; Kokko 2003; Saikku 2006).

Työttömien terveydestä, työkyvystä ja hyvinvoinnista on runsaasti tutkimustietoa (ks. esim. Kortteinen & Tuomikoski 1998; Pensola ym. 2006; Heponiemi ym. 2008; Kauppinen ym. 2010; Nenonen ym. 2011). Tulosten mukaan työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työssäkäyvät, ja etenkin pitkittyessään työttömyys vaikuttaa haitallisesti henkilön terveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Tästä huolimatta työttömät, ja etenkin pitkäaikaistyöttömät, ovat marginaalinen ryhmä kuntoutuksessa (Saikku 2011). Kuntoutuksen kohdentumisesta pitkäaikaistyöttömille on vielä vähän tutkimustietoa, samoin siitä mitkä tekijät tähän vaikuttavat.

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus, kuten myös sen tutkimus, asettuu eri järjestelmien ja määritelmien rajapinnoille. Mikä on aktivoinnin, työllistämistoimien ja kuntoutuksen välinen suhde? Miten pitkäaikaistyöttömien kuntoutus määrittyy suhteessa muuhun työikäisten kuntoutukseen? Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen tutkimus on myös huono-osaisuuden ja syrjäytymisen tutkimusta (Karjalainen 2011). Näin ollen on tärkeää saada tutkimustietoa palvelujärjestelmän ja palveluiden monitahoisen vaikuttavuuden lisäksi myös kuntoutuksen kohdentumisen ja osallisuuden mekanismeista pitkäaikaistyöttömyyden kontekstissa.

Lähteet

Ala-Kauhaluoma, M., Keskitalo, E., Lindqvist, T. & Parpo, A. (2004) Työttömien aktivointi. Kuntouttava työtoiminta -lain sisältö ja vaikuttavuus. Stakes, tutkimuksia 141.

Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A-M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 14/2008.
http://www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf

Hämäläinen, K., Tuomala, J. & Ylikännö, M. (2009) Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 7/2009.
http://www.tem.fi/files/21928/TEM_7_09_nettiin.pdf

Karjalainen, J. & Karjalainen, V. (2010) Kuntouttava työtoiminta – aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? Empiirinen tutkimus pääkaupunkiseudulta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 38/2010.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4aa5eb26-0e0e-4dac-928e-4597d8c7a8d9

Karjalainen, V. (1996) Verkoston lupaus. Tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentumisesta. Stakes, tutkimuksia 68.

Karjalainen, V. (2011) Työttömien ammatillisen kuntoutuksen kysymys. Teoksessa: Järvikoski, A., Lind, J. & Suikkanen, A. (toim.) Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus, 89-101.

Karjalainen, V., Saikku, P., Pasuri, A. & Seppälä, A. (2008) Mitä on aktiivinen sosiaalipolitiikka kunnassa? Näköalapaikkana työvoiman palvelukeskukset. Stakes, raportteja 20/2008.
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R20-2008-VERKKO.pdf

Kauppinen, T.M., Saikku, P. & Kokko, R-L. (2010) Työttömyys ja huono-osaisuuden kasautuminen. Teoksessa: Vaarama, M., Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 234-251.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a-0334ecdb6e1d

Kokko, R-L. (2003) Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä. Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 72/2003.

Kortteinen, M. & Tuomikoski, H. (1998) Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Helsinki: Tammi.

Kotiranta, T. (2008) Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä studies in education, psychology and social research 335.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18004/9789513932503.pdf?sequenc

Lind, J. & Toikka, T. (2009) Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta. Kuntoutus 3/2009, 15-22.
Mannila, S. & Laisola-Nuotio, A. (2002) Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa: Kannattako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Stakes, raportteja 267/2002, 57-72.

Nenonen, T., Leemann, L., Härkänen, T., Tyyni, U., Kaikkonen, R., Koskinen, S., Kokko, R-L., Kotiranta, P-L. & Linnanmäki, E. (2011) Terveys- ja hyvinvointivaikutukset – lähtötason tilanne 2009-2010. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009-2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 22/2011.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/e4067866-666f-40e1-a5b7-413d4095df30

Pensola, T., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. (2006) Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn. Teoksessa: Gould, R., Ilmarinen, J., Järvisalo, J. & Koskinen, S. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Hakapaino Oy, 223-239.

Rajavaara, M. (toim.) (2000) Yksilölliset palvelut ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksen loppuraportti. Kela, sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 54.

Saikku, P. (2006) Asiakasyhteistyötä uudella lailla? Kuntoutuksen asiakasyhteistyön arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:47.

Saikku, P. (2009) Terveyspalvelu työllistymisen tukena. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja -palvelut siirtymätyömarkkinoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 22/2009.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/0b1c0c86-edd3-4e4b-b3cd-d1492b5a6830

Saikku, P. (2011) Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelut ja kuntoutus – tarkastelua siirtymätyömarkkinoiden kehikossa. Yhteiskuntapolitiikka 1/2011, 55-64.

Suikkanen, A., Linnankangas, R., Harajärvi, M. & Martin, M. (2005) Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:8.

Terävä, E., Virtanen, P., Uusikylä, P. & Köppä, L. (2011) Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 23/2011.
http://www.tem.fi/files/29948/TEM_23_2011_netti.pdf

Tuusa, M. (2005) Kohti kuntouttavaa sosiaalityötä. Aktivointi ja työllistymisen
tukeminen sosiaalityön ammattikäytäntönä kunnissa. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 74/2005.

Vastamäki, J. (2009) Sense of Coherence and Unemployment. Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg, University of Kuopio, Kuopio.

Välimaa, O. (2011) Kategoriat ongelman selontekoina. Pitkäaikaistyöttömyydestä neuvotteleminen ja sen rakentuminen haastattelupuheessa. Tampereen yliopisto, Acta Universitatis Tamperensis; 1589.

Teksti (1.7.2011):
Peppi Saikku