Vuoden 2011 kuntoutuksen hankkeita

Oheen on koottu vuonna 2011 alkaneita kuntoutukseen liittyviä hankkeita. Kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokannasta saa lisätietoja hankkeisiin liittyen. Tällä sivulla hankkeiden nimet toimivat linkkeinä tietokantaan.

Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen (AMI) kehittämishankkeen arviointitutkimus (2011-2014)
Vuonna 2010 käynnistyneen Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen (AMI-hanke) tavoitteena on parantaa ja turvata kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, lievittää mielenterveyden häiriöitä sekä tukea sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja elämänhallintaa. Hankkeen onnistumista selvitetään erillisellä arviointitutkimuksella, jossa vaikuttavuuden ohella tarkastellaan verkostotyön toimivuutta ja palveluketjujen rakentumista. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa jatkossa Kelan vakiintuneen kurssitoiminnan hankintoihin. Tutkimuksesta valmistellaan väliraportti vuoden 2012 alussa sekä loppuraportti kevään 2014 aikana aineiston keruun valmistuttua vuoden 2013 lopussa.

Vastuuhenkilö(t): Tuulio-Henriksson, Annamari
Tekijä(t) / tutkija(t): Luoma, Minna-Liisa
Vastuuorganisaatio: Kansaneläkelaitos
Organisaatiot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (2011-2013)
Tausta
Kela järjestää valtion vuosittain myöntämän määrärahan turvin harkinnanvaraista kuntoutusta, joka kohdennetaan pääasiassa työkyvyn edistämiseen tai säilyttämiseen. Mielenterveyskuntoutus määriteltiin vuonna 2005 kuntoutuksen kehittämisen painoalueeksi ja mielenterveyskuntoutuksenkehittämishanke (jäljempänä MT-hanke) käynnistyi vuonna 2006. Hankkeen käynnistymisen taustalla on mielenterveyden häiriöiden aiheuttama sosiaalivakuutuskustannusten kehitys 1990-luvun alusta alkaen.

Kelan mielenterveyskuntoutusta (psykoterapia ja kuntoutuskurssit) on lisätty vuosittain, erityisesti 2000-luvun alusta alkaen. Uudessa, vuosien 2010–2012 Kelan kuntoutustoimintaa ohjaavassa kolmivuotissuunnitelmassa mielenterveyskuntoutus on edelleen keskeisesti esillä. Mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennus ovat aiheuttaneet yhä enemmän lyhyt- ja pitkäkestoista työkyvyttömyyttä sekä myös nuorille lisääntyvästi sairauspoissaoloja. Masennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä kasvoi 28 % vuodesta 2000 vuoteen 2009. Samoin sairauspäivärahakustannukset ovat reaalisesti nousseet voimakkaasti 2000-luvulla.

Nuorten alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä masennuksen vuoksi alkaneet sairauspäiväkaudet ovat edelleen lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Tilastojen mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2009 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä kasvoi 16-19-vuotiailla miehillä 75 % ja 20-24-vuotiailla miehillä 25 %. Vastaavana aikana masennuksenvuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet kasvoivat 16–19-vuotiailla naisilla 44 % ja 20–24-vuotiailla naisilla 42 %. Työkyvyttömyyseläkemenoista kolmannes johtuu mielenterveyden häiriöistä. Masennus on selvitysten mukaan yleisin diagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Tässä ryhmässänuorten, alle 30-vuotiaiden määrä on jonkin verran laskenut kahtena viime vuonna.

Nuorten mielenterveyden häiriöiden yleisyydeksi on todettu 20 %. Tyypillistä nuorten mielenterveydenhäiriöissä on moniongelmaisuus ja usean häiriön samanaikaisuus. Nämä häiriöt ovat yksi nuorten keskeisin terveysuhka. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuushäiriöt sekä käytöshäiriöt ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Merkittävä osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei myöskään ole palvelujen piirissä.

MT-hankkeen ensimmäiseen vuosina 2006–2009 toteutettuun vaiheeseen kytkettiin tutkimuksellinen osuus. Arviointitutkimuksen toteuttivat Suomen Mielenterveysseura ja Kuntoutussäätiöyhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja kuntoutusryhmän kanssa. Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2010–2012 / 2013 sekä Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankevuosina 2011–2013.

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa hankekohtaisiin ja kuntoutujatason tavoitteisiin.
Kehittämishankkeen tavoitteita ovat:
– Rakentaa opiskelijoiden avokuntoutusmalli, johon voi osallistua opiskelun ohella.
– Kehittää kuntouttavan tahon, oppilaitoksen sekä opiskelijan hoito- ja tukitahojen välistä yhteistyötä ja luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyökäytäntöjä.
– Löytää keinoja yhdistää kuntoutuskurssi, oppilaitoksen tukitoimet sekä opiskelijan muut hoito- ja tukipalvelut opiskelijan kuntoutumista edistäväksi kokonaisuudeksi.

Kuntoutujatasolla hankkeen tavoitteita ovat:
– Rohkaista ja tukea opiskelijaa huolehtimaan omasta elämästään ja opiskelustaan sekä hakemaan itselleen tarpeen mukaan hoito- ja tukipalveluja
– Vähentää ja ehkäistä mielenterveysongelmiin liittyviä haittoja.
– Vahvistaa opiskelijan toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänhallintaa.
– Vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia mielenterveytensä ja elämäntilanteensa puolesta opiskella ammattiin.
Omaisten/läheisten osallistumisen tavoitteena on kuntoutumista edistävän tiedon ja tuen saanti.

Toteutus
Hanke toteutetaan vuosina 2011–2013 avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina. Niihin sisältyy ryhmämuotoisia avojaksoja ja yksilöllisiä käyntikertoja. Yksilön käyntikerrat voivat toteutua myös verkostotapaamisina. Kurssit alkavat vuosina 2011–2012 ja palveluntuottaja toteuttaa kehittämishankkeen aikana neljä (4) kuntoutuskurssia. Yhden kuntoutuskurssin kesto seurantoineen on 1,5 vuotta ja kurssi toteutetaan lukukausien aikana.Kuntoutus toteutetaan osana kuntoutujan kokonaisvaltaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.
Hankkeeseen on kytketty myös arviointitutkimus.

Vastuuorganisaatio: Kansaneläkelaitos
Organisaatiot: Kiipulasäätiö; Verve


Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa -projekti (2011-2013)
Avoin ammattiopisto Etelä-Savossa -hanke toteutetaan Etelä-Savon ammattiopistossa ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa 1.4.11-30.6.2013. Hankkeella haetaan ratkaisuja vailla ammatillista koulutusta olevien, heikosti kouluttautuvien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien maakunnan asukkaiden tilanteeseen.

Matalan kynnyksen rekrytointimalleja, koulutustarjontaa, henkilökohtaisia ohjaus- ja tukipalveluja sekä opiskelun harjoittelua oppilaitoksessa tarvitsevat erityisesti nuoret koulutuksen ulkopuolelle jääneet, kuntoutujat, maahanmuuttajat, romanit, vähän koulutetut työttömät ja työttömyysuhanalaiset sekä alan vaihtajat.

Avoin ammattiopisto-hanke synnyttää avoimen ammattiopistotoiminnan Etelä-Savoon. Se tarjoaa joustavuutta koulutusväylille myös tähänastista nuoremmille ikäluokille. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, jossa koulutus, valmennus, sosiaalityö ja kuntoutus yhdistyvät uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.

Avoin ammattiopisto pitää sisällään uudenlaisia rekrytointitapoja koulutukseen "värväämisessä", henkilökohtaisia kouluttautumissuunnitelmia, opiskelun harjoittelujaksoja oppilaitoksissa ja tavoitteellisempaa viranomaisten välistä verkostoyhteistyötä asiakkaiden löytämisessä, valmennuksessa/koulutuksessa kiinnipitämisessä ja niihin kiinnittymisessä.

Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt:
AVOIMEN AMMATTIOPISTON KOULUTUSTARJONTA
Etelä-Savon ammattiopistoon ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoon rakennetaan avoimen ammattiopiston koulutustarjonta, joka sisältää perus- ja ammattitutkinnoissa hyväksi luettavaa tai niitä tukevia opintoja. Avoimessa ammattiopistossa on saatavilla opintoihin motivoivaa toimintaa. Malli sisältää koulutustarjonnan (opetussuunnitelmat materiaaleineen).
UUDISTETUT REKRYTOINTIPALVELUT
Avoimeen ammattiopistoon rekrytoidaan opiskelijat koordinoidusti viranomaisverkostojen, järjestöjen ja muitten projektien välityksellä. Palvelujen saatavuutta parannetaan tavanomaisten väylien lisäksi verkkopalveluilla.
SPARRAUSTOIMINTA
Osalle kohderyhmää järjestetään motivointipäiviä, jotka toteutetaan henkilökohtaisten tarpeitten ja tavoitteiden pohjalta. Sparraus sisältää yksilöllisten tarpeiden pohjalta pienryhmissä esim. itsetuntoa vahvistavaa, vuorovaikutustaitoja parantavaa, itsearviointitaitoja, omien vahvuuksien tunnistamista ja omien voimavarojen löytämistä.
PRAKTICUM-PAJAT
Hankkeessa toteutetaan hyvänä käytäntönä Saksasta saatu toimintamalli prakticum-pajoista, joissa testataan opiskelijan valmiuksia erilaisiin työammatteihin ja opintoihin. Niissä on mahdollisuus käytännössä kokeilla erilaisia työtehtävien ammattitöitä (tapetointi, työstö, muuraus, maalaus, kampaaminen, asiakaspalvelu yms.) ohjeistetusti ja saada palaute/tehdä itsearviointi suoriutumisestaan. Palautetta käytetään jatkosuunnitelmia tehtäessä.
Tuotteita testataan ja arvioidaan juurrutettaviksi palveluiksi ennen hankkeen päättymistä. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon Koulutus Oy.

Vastuuhenkilö(t): Flinkkilä, Riitta
Vastuuorganisaatio: Etelä-Savon ammattiopisto

Avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen kehittämishanke osteoporootikoille (2011-2012)
Hankkeen tavoitteena on kehittää osteoproosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille omalla kotipaikkakunnalla tai lähikunnassa tarjottava avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi, joka koostuu lähi- ja etäjaksoista ja jossa käytetään mahdollisuuksien mukaan alueen omia mahdollisuuksia ja osaamista.

Kehittämistyössä käytetään hyväksi Suomen Osteoporoosiliittoon vuosikymmenen aikana kerättyä osaamista. Kurssilla annetaan osteoporoosia/osteopeniaa sairastaville henkilöille tietoa luustosta, osteoporoosista ja luuston hoidosta, tuetaan heitä sopeutumaan sairauteensa ja tuetaan kiinnostusta omahoitoon, autetaan heitä estämään kaatumistapaturmia sekä annetaan tietoa oikeasta liikunnasta ja ravitsemuksesta ja tuetaan mahdollisuuksia vertaistukeen omalla paikkakunnalla myös pitkäkestoisessa muodossa.

Vastuuhenkilö(t): Holm, Ansa
Vastuuorganisaatio: Suomen osteoporoosiliitto


Effect of the timig of postoperative rehabilitation on the results after surgical treatment of factures of the surgical neck of the humerus (2011-2012)
Vastuuhenkilö(t): Paavola, Mika
Vastuuorganisaatio: Helsingin seudun yliopistollinen keskusssairaala

European Profile of Prevention and Promotion in Mental Health (2011-2011)
In the background of the project is the recognition of the high burden mental illness puts on health systems on European Union Member states and the recognition of the risks of financial sustainability for them. The project supports the European Pact for Mental Health and Well-being that aims to promote at EU level an exchange on the challenges and opportunities in mental health with EU institutions, Member states and other relevant stakeholders.

Tavoite
The European Union funded Project on Mental Health Systems in the European Union Member States focuses on mental health promotion and prevention of mental illness programmes, status of mental health in populations and benefits to be expected from investments into mental health. The role of collaborators is to provide up-to-date information on mental health systems for their country as part of the Project.

Menetelmät/aineisto/toteutus
Country profiles include the following themes:
- The status of mental health in the population, including the prevalence of mental illness and protective and risk factors
- The organisation and functioning of mental health systems and the contribution of mental health promotion and prevention of mental illness in schools, the workplace and long-term institutions for older people
- The benefits that are expected from action and investment into mental health
- Proposals for initiatives to strengthen mental health, both on national and regional levels by non-governmental actors or organisations.

Vastuuhenkilö(t): Härkäpää, Kristiina (Lapin yliopisto); Notkola, Veijo
Vastuuorganisaatio: Kuntoutussäätiö

Itsenäiseen elämään sopivin palveluin (2011-2014)
Asumiseen liittyvissä palveluissa ne CP-vammaiset, MMC-vammaiset ja hydrokefalia-vammaiset, jotka eivät kuulu Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisten palveluasumisen piiriin, ovat usein väliinputoajia. Fyysisen toimintakyvyn rajoitteet voivat olla vähäisiä ja ajatellaan, että heillä ei ole avun tarvetta asumiseen ja arkielämään liittyvissä asioissa. Kuitenkin monet liitännäisvammat kuten hahmottamisen ongelmat, tasapainovaikeudet, kognitiiviset rajoitteet voivat vaikeuttaa arkielämässä selviytymistä niin, että henkilöt eivät selviä ilman toisen henkilön apua. Näitä toimintarajoitteita ja niistä johtuvaa avuntarvetta on vaikea tunnistaa. Usein vammainen henkilö itsekään ei ole tietoinen näistä toimintarajoitteista tai niiden aiheuttamat ongelmat arkielämässä selviytymisessä ilmenevät kun muutetaan lapsuuden kodista itsenäiseen asumiseen, opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai asumismuodosta toiseen.

Tavoitteena on kehittää palvelutarpeen selvittämiseen välineitä, jotka tunnistavat myös nämä usein piiloon jäävät ja näkymättömät avuntarpeet sekä malleja palvelukokonaisuuksista, jotka vastaavat näiden henkilöiden palvelutarpeisiin.

Menetelmät
Asiakastyö sekä testiryhmät: palvelutarpeen selvittämiseen käytettävien välineiden testaaminen, yhdistäminen ja muokkaaminen ja uusien välineiden testaaminen. Mallien luominen.
Asiakastyö: palvelukokonaisuuksien suunnittelu yhteistyössä asiakkaiden ja sosiaalitoimen kanssa. Näistä palvelukokonaisuusmallien luominen.

Vastuuhenkilö(t): Laiho, Sari
Tekijä(t) / tutkija(t): Laiho, Sari
Vastuuorganisaatio: Suomen CP-liitto

Jaettu toimijuus ja valtaistuminen kuntoutuksessa (2011-2013)
Asiakkaan rooli ja vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi kuntoutuksessa, ja niitä on mahdollista analysoida toimijuuden ja valtaistumisen käsiteparin avulla. Tutkimuksessa kiinnostus on kuntoutujan, hänen läheistensä ja kuntoutustyöntekijän henkilökohtaisessa ja jaetussa toimijuudessa, mutta myös erilaisissa vertaistuen ja vapaaehtoistuen muodoissa, ns. vertaisten roolissa kuntoutusprosessin aikana ja sen tuottamassa yhteisessä toimijuudessa.

Tutkimuksessa kysytään muun muassa, (1) miten ja minkä sisältöisenä kuntoutujien toimijuus tai kuntoutujan, kuntoutustyöntekijän ja vapaaehtois- tai vertaistoimijoiden ”jaettu toimijuus” toteutuu erilaisissa kuntoutusprosesseissa, (2) millaisia merkityksiä kuntoutujien toimijuudella ja jaetun toimijuuden eri muodoilla on eri osapuolten tulkinnoissa ja millaisia vaikutuksia niillä on kuntoutusprosessin etenemisen ja sen myötä tapahtuvan valtaistumisen kannalta.

Tutkimus sisältää kolme osahanketta, joista kukin tarjoaa osallistujiensa ja kontekstinsa kautta spesifisen näkökulman yhteiseen tutkimuskohteeseen. Osahankkeessa 1 tarkastelun kohteena ovat vammaisten nuorten ja vammaisten lasten vanhempien käsitykset yhteistyön toteutumisesta Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa sekä kuntoutuksen merkityksestä. Osahankkeessa 2 tarkastelun kohteena on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutus, jossa tarkastellaan kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijöiden käsityksiä yhteistyöstä ja arvioita kuntoutuksen etenemisestä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Osahankkeessa 3 informantteina ovat kuntoutuksen vertais- ja vapaaehtoistoimintaan osallistuvat, erityisesti ne toimijat, joilla on omakohtaisia kokemuksia myös kuntoutuksen asiakkuudesta.
Tutkimukseen kuuluvien osaprojektien empiiristen aineistojen pohjalta pyritään yhteiseen teoreettis-käsitteelliseen analyysiin osallisuuden, toimijuuden ja valtaistumisen prosesseista kuntoutuksessa.

Vastuuhenkilö(t): Härkäpää, Kristiina
Tekijä(t) / tutkija(t): Martin, Marjatta; Paananen, Jaana; Härkäpää, Kristiina; Järvikoski, Aila; Väyrynen, Sanna; Romakkaniemi, Marjo; Lampela, Eija; Hokkanen, Liisa; Autti-Rämö, Ilona; Hakkarainen, Pekka; Fränti, Juha; Sandvin, Johans
Vastuuorganisaatio: Lapin yliopisto
Organisaatiot: Kansaneläkelaitos; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Nordland University

Kelan psykoterapiaa hakeneiden terveys- ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö -tutkimus (2011-2014)
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Kelan mielenterveyskuntoutusta hakeneiden ja joko myönteisen tai hylkäävän päätöksen saaneiden 16–35-vuotiaiden tilannetta vuosina 2007–2010. Tutkimuksessa tarkastellaan mielenterveyskuntoutuksen jakaantumista tässä ikäkohortissa, eri diagnoosiryhmissä ja alueellisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös psykoterapian myöntö- ja hylkypäätösten perusteluja. Tavoitteena on myös tutkia yksilötason tekijöitä, jotka ennakoivat psykoterapian tarvetta 16–35 vuoden iässä sekä niitä tekijöitä, jotka johtavat nuoren aikuisen työkyvyttömyyseläkkeelle nuorella iällä. Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2011–2014 ja tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Vastuuhenkilö(t): Tuulio-Henriksson, Annamari
Vastuuorganisaatio: Kansaneläkelaitos
Organisaatiot: Eläketurvakeskus; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Tilastokeskus


KOPPI : kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke (2011-2013)
Hankkeessa tavoitteena on selkeyttää ja kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja siihen kuuluvia elementtejä siten, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden kuntoutustarpeisiin ja että toiminta sisältää tietyt "vähimmäisvaatimukset".
Hankkeessa tarkastellaan kuntouttavan työtoiminnan roolia ja paikkaa palvelujärjestelmässä jakuntoutusprosessissa. Tavoitteena on selkeyttää paikallisia kuntoutuspolkuja ja -verkostoja ja luoda pysyviä yhteistyörakenteita eri toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena syntyy vaikeasti työllistyvien palveluiden hyviä toimintamalleja. Työttömien terveystarkastuksia ja hoitoonohjausta koskevia hyviä käytäntöjä juurrutetaan osaksi kuntien toimintaa. Lisäksi kehitetään kuntouttavan työtoiminnan yhteyttä muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa, KELA:ssa, työ- ja elinkeinohallinnossa ja oppilaitoksissa.

Vastuuhenkilö(t): Keto-Tokoi, Anna
Vastuuorganisaatio: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Kotikuntoutus-projekti (2011-2012)

Kotikuntoutus-projekti on Tampereen kaupungin ja Sopimusvuori ry:n yhteinen kehittämishanke. Hanke toteutetaan yhteistyössä Välittäjä-hankkeen kanssa. RAY tukee monikanavaisen toimintamallin kehittämistä mielenterveyskuntoutujien itsenäisen asumisen tukemiseen.

Hanke on asiakkaan kotona tapahtuvaa kuntoutustoimintaa 18-65 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Työntekijät ovat tavoitettavissa arkisin kello 8.00- 20.00 ja lauantaisin kello 9.00-15.00. Kotikuntoutus projektiin hakeudutaan palvelupyynnöllä, joka osoitetaan asiakasohjaus LOISTOLLE. Kosketusnäytöllä toimivaa, videoneuvottelupohjaista yksilö- ja ryhmätoimintaa (Kotiruutu) kehitetään 10 kotikuntoutuksen asiakkaan kanssa. Tietokoneavusteisuuden lähtökohtana on turvallisen yhteistyösuhteen luominen. Kotiruutuun liittyen asiakas-ohjaaja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämisen lisäksi kehitetään ryhmätoimintaa, vertaistukea ja omaisyhteyksien käyttömahdollisuuksia. Kotiruutu mahdollistaa nopean yhteydenoton ongelmatilanteissa - tavoitteena on ympärivuorokautinen yhteydenotto mahdollisuus.

Tavoite ja menetelmät
Kotikuntoutuksen tarkoituksena on tukea tamperelaisia mielenterveyskuntoutujia yksilöllisesti suunnitellun tuen avulla. Yhteistyö aloitetaan asiakkaan tuen määrästä riippuen 1-6 kotikäynnillä/viikko. Käynnit jatkuvat intensiivisesti 2-16 viikon ajan. Kotikuntoutuksen sisältö perustuu aina asiakkaan kanssa yhdessä laadittuun alkukartoitukseen ja kuntoutumissuunnitelmaan: Työskentelyote on psykoedukatiivinen:
- asiakas ja hänen läheisensä saavat tietoa tarvittaessa sairaudesta ja sairauden hallintaan liittyvistä asioista.
- kuntoutustapahtumassa otetaan huomioon asiakkaan elämään vaikuttavat asiat kokonaisvaltaisesti.

Vastuuhenkilö(t): Ruuth, Katariina
Vastuuorganisaatio: Sopimusvuori
Organisaatiot: Tampereen kaupunki

Kuntoutujien kokemukset Aslak-kuntoutuksen merkityksistä työelämään ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä - lisensiaatintyö (2011-)
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata Aslak-kuntoutujien henkilökohtaisia kokemuksia ja arvioita kuntoutuksesta ja sen hyödyistä työhön (mm. työssä jaksaminen) ja henkilökohtaiseen elämään pitkällä aikavälillä. Tutkimusjoukko koostuu henkilöistä, jotka ovat olleet Kelan järjestämässä ja Rokua health, Kajaanin (ent. Kajaanin kuntokeskus) toteuttamassa Aslak-kuntoutuksessa (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) ja päättäneet kuntoutuksensa vuoden 2005 aikana tai vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä.

Vastuuhenkilö(t): Matilainen, Arja 

Kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta (2011-2013)
Hankkeen kuvaus
Toimikunnan tehtävänä on edistää yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.

Tekijä(t) / tutkija(t): Vehovaara, Riitta
Vastuuorganisaatio: Opetusministeriö


Meikäläistä metsästämässä -hankkeen arviointitutkimus (2011-2012)
Näkövammaisten Keskusliitto ry toteuttaa Meikäläistä metsästämässä -kehittämishankkeen, jossa toteutettavan kuntoutuksen tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien näkövammaisten nuorten itsenäinen hyvä elämä. Arviointitutkimuksessa arvioidaan, miten kuntoutus saavuttaa tavoitteensa eli vahvistuuko nuorten sosiaaliset ja itsenäisen elämän taidot sekä lisääntyykö heidän osallisuutensa heidän omaan elämäänsä. Lisäksi halutaan saada tietoa siitä, miten kuntoutusmallin toteutuksessa, toimivan alueverkoston löytämisessä ja aktivoimisessa onnistutaan.
Kuntoutus alkaa keväällä 2011. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kuntoutuksen päätyttyä keväällä 2012.

Tekijä(t) / tutkija(t): Salminen, Anna-Liisa
Vastuuorganisaatio: Kansaneläkelaitos
Organisaatiot: Näkövammaisten keskusliitto


Mielenterveyskuntoutujien omaehtoinen elämänhallinta ja terveyden edistämisen vahvistaminen (2011-2013)
Projektin päämääränä ovat 2013 tehtävät vaellukset lapissa. Sitä edeltävä aika on valmistautumista päämäärään, niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Hankkeen ensimmäisenä vuonna ovat perusleirit, jotka pidetään entisillä savottakämpillä. Perusleirien aikana on tutustumista ja perehtymistä vaelluksilla tarvittaviin perustietoihin ja -taitoihin. Perusleiriin kuuluu yksi tai kaksi päiväretkeä, joista toinen voidaan pitää lepopäivänä. Toisen vuoden leirit ovat seurantaleirejä, tuolloin liikutaan enemmän luonnossa pitäen tukikohtana kuitenkin savottakämppää. Leiriläiset valitaan perusleireillä määritetyn kuntoindeksin mukaisiin ryhmiin niin, että samaa vauhtia kulkevat vertaiset ovat samalla leirillä.

Leirijaksojen välillä on omaehtoista kuntoilua, minkä motivointitekijänä ovat antoisammat vaellukset kauneimpiin kansallispuistoihin. Kuntoilun ohella kannattaa seurata myös painonhallintaa, koska sekin vaikuttaa vaelluskuntoon. Niille, joiden motivaatio ei riitä lapinvaellukseen on mahdollisuus tehdä päiväretkiä eteläisemmän suomen savottakämpiltä. Leiritehtävät tehdään pienryhmissä, joilla kullakin on omat vastuutehtävät, esim. saunan lämmitys ja vesihuolto. Sosiaalisen kanssakäymisen tukena on jokaisessa ryhmässä oma vertaisohjaaja.

Vastuuhenkilö(t): Lyytikäinen, Kari
Vastuuorganisaatio: Vertaistuki Agora

Muistisairaan potilaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus (2011-2014)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko muistisairaiden ihmisten ja heidän puolisoidensa elämänlaatua ja toimintakykyä parantaa omahoitoa edistävän ryhmävalmennuksen ja vertaistuen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytetään sekä muistisairaille että heidän puolisoilleen järjestettäviä teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein.

Tavoitteena on vahvistaa sairastuneen ja hänen puolisonsa ongelmanratkaisutaitoja, tukea pariskunnan omahoitotaitoja ja voimaantumista. Ryhmätapaamisissa kannustetaan kuntoutujia edistämään ja ylläpitämään liikuntakykyään ja ravitsemustilaansa. Tavoitteena on myös ylläpitää sairastuneen toimintakykyä ja hidastaa sen heikkenemistä ja siten myös siirtää sairastuneen laitokseen joutumista. Samoin pyritään vähentämään puolison kuormittuneisuutta ja parantamaan molempien elämänlaatua.

Puolison psyykkinen tukeminen ja puuttuminen herkästi masentuneisuuteen on myös osa tutkimuksen sisältöä. Samoin sairastuneiden hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista seurataan.

Tutkimuksessa selvittään myös toiminnan kustannusvaikuttavuutta kahden vuoden seurannalla. Tutkimukseen odotetaan saatavan mukaan 160 pariskuntaa, joista toinen on ollut muistitutkimuksissa Helsingin terveyskeskuksen poliklinikalla. Tutkimukseen osallistuvat arvotaan kahteen ryhmään, jotka saavat tutkimuksessa joko:
1) Ryhmävalmennusjakson Oulunkylän kuntoutussairaalassa, jossa muistisairailla on oma kuntoutusryhmä ja puolisoilla on oma samanaikainen kuntoutusryhmänsä. Ryhmät tapaavat kerran viikossa 8 kertaa. Ryhmätapaamisen kesto 3-4 tuntia kerrallaan. Tutkimushoitajan tapaaminen 6 ja 12 kk:n kuluttua tutkimuksen aloituksesta.
TAI
2) Liikunta- ja ravitsemusneuvontaa tutkimushoitajan tapaamisten yhteydessä 6 ja 12 kk:n välein tutkimuksen aloituksesta sekä tavanomaisia kunnallisia palveluita.

Tutkimus alkaa elokuussa 2011. Tutkimus tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston, Helsingin terveyskeskuksen, Helsingin sosiaaliviraston, Oulunkylän kuntoutussairaalan ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tutkimusta rahoittaa mm. Suomen Lääketieteen Säätiö ja Helsingin terveyskeskus.

Vastuuhenkilö(t): Laakkonen, Marja-Liisa
Tekijä(t) / tutkija(t): Hölttä, Eeva; Pitkälä, Kaisu; Tilvis, Reijo; Tilvis, Sirkka; Landström, Erja
Vastuuorganisaatio: Vanhustyön keskusliitto
Organisaatiot: Helsingin yliopisto; Helsingin kaupunki, terveyskeskus; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri; Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto; Oulunkylän kuntoutussairaala

Neuropsykiatrisen kuntoutusosaamisen juurruttaminen lasten ja nuorten palveluihin (2011-2012)
Neuropsykiatriset oirekokonaisuudet vaikuttavat usein heikentävästi lapsen ja perheen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä jääminen ilman riittäviä kuntoutuspalveluita johtaa pahimmillaan vaikeuksien kasautumiseen ja merkittäviin psykososiaalisiin ongelmiin kotona ja koulussa, lisäten myös syrjäytymisen riskiä. Suurin osa neuropsykiatrisesti oireilevista lapsista ja nuorista ei täytä Kelan vaikeavammaisuuden kriteerejä, eikä siten ole oikeutettu kuntoutukseen usein huomattavastakin tuen tarveesta huolimatta. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöllä on vuosien kokemus kuntoutuspalveluiden ja työmenetelmien järjestämisestä ja kehittämisestä perheille, joissa lapsilla on erityisen tuen tarvetta. Säätiön erityisosaamisalueita ovat lasten ja nuorten neuropsykiatrinen perhekuntoutus.

Hankkeen tavoitteena on MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kehitettyjen ryhmämuotoisten neuropsykiatristen kuntoutus- ja yhteistyömallien juurtuminen lasten ja nuorten palveluiden alueellisiin työkäytäntöihin ja ammattihenkilöiden neuropsykiatrisen kuntoutusosaamisen lisääntyminen.

Menetelmät
1. Luodaan eteläisen Suomen alueelle neuropsykiatrisen kuntoutuksen osaamis­verkosto.
2. Kootaan alueellisia työryhmiä, jotka yhteisesti järjestävät ja kehittävät avokuntoutus­palveluja (alueelliset implementointiprosessit) perheille, joissa lapsella tai nuorella on neuropsykiatrinen oirekokonaisuus. Työryhmät perehdytetään ICF-luokituksen mukaiseen kokonaisvaltaiseen kuntoutusajatteluun.
3. Vahvistetaan asiakas- ja järjestölähtöistä kehittämisyhteistyötä.
4. Tuotetaan lasten ja nuorten neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta julkaisu.

Vastuuhenkilö(t): Saarinen, Mari
Tekijä(t) / tutkija(t): Mellenius, Nina; Pärnä, Katariina; Auvinen, Satu
Vastuuorganisaatio: Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö

Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaihe (2011-2012)
Hankkeen kuvaus
Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishanke (NUKU-hanke) vuosina 2011−2015 on osa lasten ja nuorten monimuotoista perhekuntoutuksen kehittämistä. Kehittämishanke aloitetaan pilottivaiheella vuosina 2011−2012, jolloin testataan ja arvioidaan ryhmäpainotteisen kuntoutusmallin toteutumista ja sen soveltuvuutta 13–15 -vuotiaille nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. Pilotissa kokeillaan kahta eri pituista kuntoutusmallia, jolloin pilotissa toteutetaan yhteensä neljä kuntoutuskurssia.

Kehittämishankkeen tavoitteena on löytää Kelan vakiintuneeseen kuntoutustoimintaan soveltuvia kohderyhmiä ja kuntoutusmalleja lasten ja nuorten mielenterveys- ja neuropsykiatrisen kuntoutuksen kentässä. Kuntoutujakohtaisina tavoitteina on pyrkiä vahvistamaan nuoren sosiaalisia taitoja eli tukea pärjäämistä sosiaalisissa tilanteissa, lisätä itsetuntemusta sekä vähentää neuropsykiatrisesta häiriöstä aiheutuvia arjen ongelmia ja mahdollista eristyneisyyden tunnetta. Kuntoutuksella autetaan myös vanhempia saamaan tietoa nuoren tilanteesta ja tukemaan nuoren kasvua.

Pilottivaiheen palveluntuottajat ovat Neuromental Oy Helsingistä ja Villa Omena Ky Seinäjoelta. Molemmat palveluntuottajat toteuttavat yhden lyhyen ja yhden pitkän kuntoutuskurssin. Pitkä kuntoutusprosessi alkaa syyskuussa 2011 ja lyhyt kuntoutusprosessi alkaa tammikuussa 2012. Yhteen ryhmään osallistuu kahdeksan kuntoutujaa, joten yhteensä pilotissa on mukana 32 nuorta vanhempineen.

Vastuuhenkilö(t): Pakkala, Hanna; Pursiainen, Ville; Tuulio-Henriksson, Annamari
Tekijä(t) / tutkija(t): Fabritius, Johanna; Takala, Marianne
Vastuuorganisaatio: Kansaneläkelaitos
Organisaatiot: NeuroMental; Villa Omena

Onnistunut työhön palaaminen (2011-2014)
Aivoverenkiertohäiriöistä kärsineiden henkilöiden työelämään palaamisen edistäminen

Projektin kohderyhmänä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet työikäiset. AVH:n sairastanut työikäinen saattaa joko palata työelämään liian nopeasti tai saa eläkepäätöksen liian kevyin kriteerein. Jotta nämä epäkohdat voidaan kartoittaa, tarvitaan neuropsykologista arviota siitä, miten ja milloin työhön paluu on mahdollista vai onko eläkeratkaisu kuitenkin se paras vaihtoehto. Tähän työhön tarvitaan toimintamalli, jota työstetään yhdessä AVH-kuntoutuksen ammattilaisten ja työelämän osaajien kanssa.

Projektin tavoitteena on turvata työikäisten aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden oikea-aikainen työhön paluu tai eläkkeelle siirtyminen. Tarkoituksena on rakentaa malli, jossa jokainen erikoissairaanhoidosta kotiutuva työikäinen AVH:n sairastanut ohjautuu neuropsykologiseen arviointiin ja vasta sen jälkeen palaa joko työelämään tai siirtyy eläkkeelle. Neuropsykologista osaamista ei ole tarvetta vastaavaa määrää tarjolla, joten tarkoituksena on luoda malli, jolla kartoitus voidaan tehdä muilla keinoin.

Pilottiryhmälle tehdään neuropsykologinen kartoitus, jonka kautta kuntoutuja/henkilö/asiakas palaa työelämään tai siirtyy eläkkeelle. Yhteistyössä osaamiskeskusten kanssa (kuntoutuslaitokset yms.) rakennetaan aivoneuvolamalli, jolta terveydenhuolto voi jatkossa ostaa arviointi- yms. palvelut. Hankkeen yhteydessä arvioidaan myös neuropsykologisen seulontamenetelmän toimivuutta kognitiivisten häiriöiden kartoittamisessa. Liitto etsii oman organisaationsa ja verkostojensa, kuten AVH-yhdyshenkilöiden, kautta pilottikohderyhmän henkilöt alueellisessa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

Vastuuhenkilö(t): Veneskoski, Ann-Mari
Vastuuorganisaatio: Aivoliitto
Organisaatiot: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri; Itä-Savon sairaanhoitopiiri; Kymenlaakson sairaanhoitopiiri; Kruunupuisto

Opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus (2011-2014)
Hankkeessa arvioidaan OPI-hankkeen keskeisiä tavoitteita ja hankkeen soveltamista Kelan toimintana tulevaisuudessa.

Tavoitteet
Vaikuttavuusosio arvioi, miten kuntoutus vaikuttaa nuorten opiskelukykyyn ja masennus- sekä ahdistuneisuusoireisiin. Prosessiarviointi selvittää kuntoutusta toteuttavien kuntoutuslaitosten ja kuntoutukseen lähettävien sekä kuntoutujien hoitoon osallistuvien tahojen yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Toteutus
Kuntoutus on tarkoitettu 16–25-vuotiaille nuorille, jotka vastaavat kyselyihin sekä osallistuvat ryhmähaastatteluun. Arviointia varten haastatellaan myös hankkeen keskeisiä toimijaosapuolia (muun muassa palveluntuottajat, Kela) sekä toteutetaan kysely.
Tekijä(t) / tutkija(t): Luoma, Minna-Liisa
Vastuuorganisaatio: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

OSKU : osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa -projekti (2011-2013)
Kuntouttava työtoiminta on muodostunut yhdeksi toimenpiteeksi, jossa aktiivinen sosiaalipolitiikka ja aktiivinen työvoimapolitiikka kohtaavat käytännössä viranomaisten yhteistyössä. Tämän lisäksi kuntouttavien elementtien vahvistaminen edellyttää asiakkaan tarpeita vastaavan yhteistyön rakentamista ja työskentelymahdollisuuksia luomista henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille.

Tämän projektin tavoitteena on luoda uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja kehittää asiakkaiden työllistymiseen johtavaa kuntoutumista ja osaamista.

Osatavoitteet
1) asiakkaan tarpeita vastaavan yhteistyön rakentaminen eri asiantuntijoiden kanssa
2) asiakkaiden potentiaalisen osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen
3) asiakkaiden tulevaisuuteen suuntautumisen ja motivaation herättäminen ja tukeminen
4) asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen palveluiden kehittämisessä
5) asiakkaiden aktiivinen osallistuminen työyhteisöjensä toimintaan

Tulokset
1. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaslähtöiset ja tehokkaat palvelurakenteet, joiden kehittämisestä vastaa erityisesti Hankasalmi, erityisesti ne kunnat, joissa ei ole TYP:iä (yhteinen)
2. Kuntouttavan työtoiminnan lomakkeiden ja menetelmien työkalupakki toiminnan järjestäjien tueksi (JAMK)
3. Nuoren asiakkaan osaamista vahvistavan ohjauksen toimintamalli (Jyväskylä)
4. Työikäisten kuntouttavan työtoiminnan malli (Äänekoski, Hankasalmi)
5. Motivaatiota ylläpitävät kuntouttavan työtoiminnan menetelmät (Äänekoski)
5. Asiakkaan osallisuutta vahvistavat toimintamallit ja työotteet (Jämsä)
6. Kuntouttava toimintamalli asiakkaille, joille ei ole soveltuvaa palvelua TE-toimistossa (Muurame)

Vaikutukset
Asiakkaat saavat uusia ratkaisuja elämäntilanteisiinsa ja erityisesti nuorten ja työikäisten asiakkaiden osaaminen ja suuntautuminen työmarkkinoille paranee. Työllistämisen toimijat saavat uusia työmenetelmiä, jotka parantavat heidän osaamistaan ja asiakasohjausta.

Vastuuhenkilö(t): Latvala, Eila
Vastuuorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Organisaatiot: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Study on a comprehensive overview on traineeship arrangements in Member States (2011-2012)
The main purpose of this study is to provide a comprehensive overview of the legal frameworks and current practices of traineeships in all EU Member States. The study will help to inform policy development at European level in view of fostering the labour market integration of young people, as outlined in the Europe 2020 flagship initiative "Youth on the Move" presented by the European Commission in September 2010 (http://www.youthonthemove.eu). The study aims to collect most up-to-date and state-of the-art information about traineeships, through a combination of documentary analysis, stakeholder interviews and case studies.

Toteutus
Kuntoutussäätiö toteuttaa tutkimusta Suomen, Ruotsin, Tanskan, Latvian ja Liettuan osalta. Tutkimusmetodit ovat pääasiassa kvalitatiivisia, mutta tutkimukseen kerätään myös tilastotietoja aiheesta.

Tulokset
Konsortion vetäjä IES kerää verkoston raporteista loppuraportin helmikuussa 2011.

Vastuuhenkilö(t): Hadjivassiliou, Kari
Tekijä(t) / tutkija(t): Harju, Henna
Vastuuorganisaatio: Institute for Employment Studies (IES), UK
Organisaatiot: Kuntoutussäätiö; Bundesinstitut für Berufsbildung; Instituto per la Ricerca Sociale

Sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus (EFEX – CARE) (2011-2014)

(Effectiveness of Exercise Cardiac Rehabilitation)

Useissa Euroopan maissa jopa 70 % sydänpotilaista osallistuu systemaattiseen jatkohoitoon. Suomalaisista sydänpotilaista arviolta vain 5 - 10 % ohjautuu sairaalavaiheen jälkeen kuntoutukseen, huolimatta siitä, että sydänsairauksien kuntoutuksen hyödyistä on vankka tieteellinen näyttö.

Liikunnallisesti painottuvat sydänkuntoutusohjelmat ovat vähentäneet ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 % ja sydänkuolleisuutta noin 30 % verrattuna tavanomaiseen sydänpotilaan jatkohoitoon. Lisäksi liikunnallisten sydänkuntoutusohjelmien on todettu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, parantavan sydänpotilaan elämänlaatua ja itsenäistä toimintakykyä.

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa, eikä ulkomaisten tutkimustulosten suora soveltaminen Suomen oloihin ole perusteltua muun muassa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien erojen vuoksi. Tämän monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveystaloudellisella arvioinnilla mitä terveyshyötyjä liikunnallisella sydänkuntoutuksella saavutetaan ja mitä kustannuksia siitä koituu verrattuna sydänpotilaan tavanomaiseen jatkohoitoon Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tutkimuksessa hyödynnetään kliinisen kardiologian, terveystaloustieteen ja liikuntatieteiden välistä Suomalaista huippuosaamista. Hypoteesina on, että sydänpotilaan laatupainotteinen elinvuosi (kustannus/QALY) on 20 % halvempi kuntoutusryhmässä verrattuna tavanomaisen jatkohoidon ryhmään.

Tutkimukseen rekrytoidaan mukaan Oulun alueelta äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen (varjoainekuvauksen perusteella diagnosoitu sepelvaltimotauti) saaneita potilaita Oulun Yliopistollisesta sairaalasta (n=300). 130 potilasta satunnaistetaan liikunnalliseen sydänkuntoutukseen (Verve Oulu) ja 170 potilasta vertailuryhmään. Tutkimus kestää potilasta kohden vuoden, jonka jälkeen toteutetaan kustannusvaikuttavuuden analyysi (Itä-Suomen Yliopisto). Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää Suomalaisen terveydenhuollon valintojen ja päätöksenteon apuna sydänpotilaan kuntoutusta järjestettäessä.

Vastuullinen johtaja, päätutkija ja suorituspaikka: Johtaja, Dosentti Mikko Tulppo ja Päätutkija, Dosentti Arto Hautala, Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö, Verve Oulu

Osahankkeiden johtajat ja suorituspaikat: Kardiologian Ylilääkäri, Dosentti, Timo Mäkikallio, Lääketieteellinen Tiedekunta, Oulun Yliopisto ja Professori Olli-Pekka Ryynänen, Yleislääketieteen Yksikkö, Itä-Suomen Yliopisto

Avainsanat: sydänkuntoutus, kustannusvaikuttavuus

TANDEM-projekti (2011-2015)

TANDEM (2011- 2015) on Asumispalvelusäätiö ASPAn valtakunnallinen mielenterveystyöhön liittyvä projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveyskuntoutujien asemaa kokemusasiantuntijoina. Kokemuksellisuuden kautta pyritään parantamaan mielenterveyskuntoutujien palvelujen kattavuutta, saatavuutta ja tuloksellisuutta sekä monipuolistamaan palveluja tuoden myös ei-viralliset palvelut osaksi palvelujärjestelmää. TANDEM-projekti tähtää mielenterveyskuntoutujien virallista hoitomallia laajentavaan, syrjäytymistä ehkäisevään ja arkea tukevaan toimintaan.

Menetelmät
TANDEM-projekti työskentelee kolmella tasolla:
1. Kokemuskehittäjien työskentely, ei-virallisten palvelujen tunnistaminen. Palvelujen käyttäjät määrittelevät omasta näkökulmastaan keskeisimmät toiminnat ja palvelut, jotka tunnistetaan ja määritellään. Ei-virallisen palvelujärjestelmän ulkopuoliseen toimintaan ja sen arvoon kiinnitetään erityistä huomiota
2. Seutukunnalliset toimintajärjestelmät kuvataan pilottialueilla yhdenmukaisella ja vertailun mahdollistavalla tavalla. Toimintajärjestelmän kuvaamisessa kiinnitetään huomiota palvelujen tunnistamiseen ja kuvaamiseen myös kattavuuden äärialueilla asiakkuuden alkuvaiheesta (ei-kenenkään asiakkaat, matalan kynnyksen palvelut jne.) siirtymävaiheeseen, jolloin joudutaan muuttamaan pois omasta kodista avopalvelujen riittämättömyyden vuoksi.
3. Vertailu ja tietojen yhdistäminen. Seutukunnallisten toimintojen vertailukehittäminen siten, että kokemuskehittäjien näkemykset ja esimerkiksi yhteistoimintamallit, kuten kokemusasiantuntijuuteen ja kansalais- sekä järjestötoimintaan sisältyvät keinot, huomioidaan työssä.

Mielenterveyskuntoutujat toimivat projektissa omien palvelujen asiantuntijoina ja aktiivisina toimijoina yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa.

Vastuuhenkilö(t): Kirjavainen, Päivi
Vastuuorganisaatio: Asumispalvelusäätiö ASPA


Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -projekti (2011-2013)
Ikääntyminen ja eläköityminen johtavat huoltosuhteen muutoksiin ja työvoiman määrän vähenemiseen. On tärkeää saada olemassa oleva työvoimareservi käyttöön ja työllistää työttömänä tai työvoiman ulkopuolella olevat osatyökykyiset henkilöt, maahanmuuttajat ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Nämä ryhmät muodostavat erityisen haasteen työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmälle. Kansainvälisen yhteistyön avulla saadaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eri maista vaikeasti työllistyvien ja vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi.

Hankkeessa tunnistetaan, kuvataan ja levitetään eurooppalaisia nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökyisten työelämäosallisuutta edistäviä hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä. Hankkeen suomalaisen kumppanuuden muodostavat THL ja Järvenpään, Helsingin, Kotkan, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA. Ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat Nordens Välfärdscenter, Andalusian ja Veneton maakuntahallinnot, Levanto Belgiasta, MOVISIE Alankomaista sekä Die Brucke Saksasta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen osallistavan työllisyyspolitiikan rakenteita ja käytäntöjä kansainvälisen asiantuntijayhteistyön ja verkostojen kautta, tunnistamalla ja kuvaamalla hyviä käytäntöjä muissa Euroopan maissa ja arvioimalla niiden soveltuvuutta Suomeen. Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja erityisesti kuntien työllisyyspalveluihin, jotka ovat kehittämispaineiden alla kansallisten työllisyystavoitteiden ja kuntien taloudellisten resurssien niukkuuden myötä. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret) tarvitsevat erityistä tukea työelämään pääsyn esteiden poistamisessa. Erityinen tarve on vaikuttavuuden osoittamisen ja tehostamisen sekä asiakaslähtöisyyden kehittämiseen kunnissa.

Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa, kuvaamisessa ja levittämisessä hyödynnetään THL:n ja Kuntaliiton Innokylä-innovaatioyhteisöä, jonka Innopankkiin hankkeessa tunnistetut, arvioidut ja kuvatut hyvät käytännöt tallennetaan. Löydettyjä käytäntöjä työstetään ja arvioidaan Innopajoissa ja niistä tiedotetaan Innokylään perustettavan uuden oppimisverkoston avulla.

Hyvien käytäntöjen löytämiseksi ulkomaisille yhteistyökumppaneille lähetetään kysely, jossa kartoitetaan osallistavan työllisyyspolitiikan hyviä käytäntöjä. Lisäksi ulkomaisten kumppaneiden kanssa järjestetään vertaisoppimistapaamisia (opintomatkat 5kpl) sekä haastatellaan heidän asiantuntijoitaan. Opintomatkoille ja kehittämistyöhön osallistuva hankkeen suomalainen kumppanuusverkosto (THL sekä mukana olevien kuntien työllisyyspalvelut ja työvoiman palvelukeskukset) arvioi hyviä käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta Suomeen ja omien organisaatioidensa toimintaan. Tavoitteena on, että hyviä käytäntöjä otettaisiin mahdollisimman laajasti käyttöön kuntien työllisyyspalveluissa.

Vastuuhenkilö(t): Keto-Tokoi, Anna
Vastuuorganisaatio: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä prosessi (2011-)
Hankkeen tavoitteena on selvittää työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltäviä toimenpiteitä, tapahtumia, muutoksia ja kehityskulkuja. Mitä tapahtuu esimerkiksi työpaikalla, terveydenhuollossa, kuntoutuksessa ja työvoimahallinnon palveluissa sekä työntekijän omassa terveydessä ja toimintakyvyssä? Tavoitteena on erityisesti löytää sellaisia työkyvyttömyyseläkettä edeltävän prosessin vaiheita, joissa prosessin suunta voisi kääntyä takaisin työelämään.

Toteutus
Hankkeen ensimmäisenä osana kartoitetaan kirjallisuuteen perustuen prosessiin osallistuvia toimijoita sekä kootaan tietoa näiden toimijoiden ja toimintojen välisistä suhteista ja lainsäädännöllisestä viitekehyksestä. Hankkeen eteneminen jäsentyy kirjallisuuskatsauksen pohjalta.

Tekijä(t) / tutkija(t): Gould, Raija; Kuuva, Niina
Vastuuorganisaatio: Eläketurvakeskus


Vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät (2011-2011)
Tutkimushankkeen taustalla on Helsingin kaupungin työllistämistoimikunnan aloite selvittää vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden tilannetta ja taustoja kaupungin työllisyyspolitiikan kehittämisen tueksi.

Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rekisteritietojen avulla vaikeasti työllistyvien helsinkiläisten työnhakijoiden työmarkkina-asemaan liittyviä taustatekijöitä ja laatia tulosten perusteella suosituksia työllistämisen toimenpiteistä. Myös toimenpiteiden tarkoituksenmukainen kohdentaminen oikeille kohderyhmille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on keskeinen tavoite.

Menetelmät/aineisto/toteutus
Tutkimuksen kohderyhmänä on kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saaneet helsinkiläiset lokakuussa 2010. Aineisto koostuu Helsingin sosiaalitoimen, Kelan, TEM:n ja Tilastokeskuksen rekisterien tiedoista: henkilöiden sosiodemografisista taustoista, työllisyys- ja työttömyyshistoriasta, vajaakuntoisuudesta ja pitkäaikaissairauksista sekä toimeentulosta.

Vastuuhenkilö(t): Ala-Kauhaluoma, Mika
Tekijä(t) / tutkija(t): Harkko, Jaakko
Vastuuorganisaatio: Kuntoutussäätiö

Vajaakuntoisten mielenterveyskuntoutujien fyysisen kunnon ja elämänhallinnan tukeminen (2011-2013)
Hankkeen kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat, jotka pitkään sairastettuaan ja usein rankan lääkityksen seurauksena ovat huonossa fyysisessä kunnossa ja joiden ravitsemustottumukset sekä arjen hallinta kaipaavat korjaamista. Tavoitteena on osallistujien fyysisen kunnon koheneminen, ravitsemustietouden ja –taitojen paraneminen ja arkisten asioiden hoitamisen parempi sujuminen. Lisäksi tavoitteena on kuntoutujien omaisten tukeminen siten, että he jaksavat olla kuntoutujien tukena tässä prosessissa. Päämääränä on myös klubitalon henkilöstön kouluttautuminen näiden taitojen ohjaamiseen, jotta se voi jatkua hankkeen päättymisen jälkeen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Jyväskylän ja Imatran klubitalojen kuntoutujien ravitsemus- ja liikunnanohjausta sekä ohjaamista arkisten, käytännön asioiden hoitamiseen. Kuntoutujien läheisillä on mahdollisuus osallistua osaan ohjelman tapaamisista ja lisäksi heillä on hankkeessa omaa ohjelmaa Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry:n johdolla. Klubitalojen vastuuhenkilöille järjestetään koulutusta hankkeen aikana.

Vastuuhenkilö(t): Hannele Tverin
Vastuuorganisaatio: Huoltoliitto
Mielikki-hanke

Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa –projekti (2011-2013)
Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, Vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa - projekti (VESKU) on suunniteltu toteutuvaksi vuosina 2011-2013.

Projektia hallinnoi Savonlinnan terveysalan laitos Mikkelin ammattikorkeakoulussa. VESKU-projektin lähtökohtana on tieto siitä, että vedellä on ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erinomaisen liikuntaympäristön. Vesiympäristön merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Vesi on tehokas liikuntaympäristö ympäri vuoden kaikille ikäryhmille. Vesi keventää, vahvistaa ja rentouttaa, se on nivelystävällistä ja tarjoaa monipuolisia elämyksiä niin luontoympäristössä kuin uimahalli- ja allastiloissa. Joillekin erityisryhmille vesiliikunta on ainoa mahdollinen liikuntamuoto. Arviolta yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden, vamman tai sosiaalisen tilanteen vuoksi. Kaikki eivät voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja ja silloin tarvitaan liikuntaa, joka vaatii soveltamista ja erityisosaamista.

Projekti toteutetaan Etelä-Savossa terveys- ja liikunta-alan koulutusyksiköiden sekä terveys-, liikunta- ja kuntoutusalan laitosten ja organisaatioiden yhteistyönä. Päätavoitteena on lisätä vesiliikunnan ja vesiterapian parissa työskentelevien toimijoiden ja alan opiskelijoiden osaamista vesiliikunnan ja vesiterapian mahdollisuuksista ja toteutusmuodoista.
Tuloksena on projektin kuluessa a) tuottaa elämyksellisiä ja terveyttä edistäviä vesiliikunnan palveluja uusille kohderyhmille, b) tuottaa toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä vesiterapiapalveluja esim. ikääntyvälle väestölle, leikkauksista toipuville, muille erityisryhmille ja terveysmatkailijoille, c) tuottaa alueellinen toimintamalli, joka jatkossakin ohjaa vesiliikunnan ja -terapian käyttöä, palveluihin ohjaamista, avustajapalveluiden käyttöä, toimijoiden työnjakoa ja tiedotusta, d) vahvistaa hyvinvointialan toimijoiden ja alan opiskelijoiden yhteistyötä, e) vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä uusien palvelujen syntymisen myötä ja f) luo pohjaa aiheeseen liittyvälle täydennyskoulutustarjonnalle.

Projektiin sisältyy alueellista koulutusta ja kokeiluja, joissa uusien palvelujen tuottamiseksi arvioidaan vesiliikunnan ja vesiterapian uusia muotoja, käytänteitä ja vaikuttavuutta. Kokeilut mahdollistavat hyvinvointialan ammattilaisten ja opiskelijoiden välille tiiviin yhteistyön, jossa tuotetaan opinnäytetöitä ja kehitetään palvelujen laatua. Projektista hyötyvät myös kokeiluihin osallistuva alueen väestö, terveys-, liikunta- ja kuntoutuslaitosten asiakkaat ja potilaat sekä alueella matkailevat.

Vastuuhenkilö(t): Turtiainen, Tarja
Vastuuorganisaatio: Mikkelin ammattikorkeakoulu
Organisaatiot: Vaalijalan kuntayhtymä; Verve; Itä-Savon sairaanhoitopiiri; Kruunupuisto; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri; Tanhuvaaran Urheiluopisto; Herttuan kuntoutuskeskus; Kyyhkylän kuntoutuskeskus; Savonlinnan FysioKulma; Savonlinnan kaupunki
VESKU-projekti

Visio kuntoutuksesta : kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke (2011-2012)
Hankkeen taustalla ovat Saarijärven seutukunnalla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa läheissessä toiminnassa olevat tahot kuten Sote-kuntayhtymä/peruspalveluliikelaitos Saarikka, Kuntouttavan työtoiminna palveluntarjoajana Visio-säätiö sekä seutukunnalliset hankkeet joiden asiakkaina kuntouttavan työttoiminnan henkilöitä on.

Kohderyhmä koostuu nuorista alle 25 vuotiaista jotka ovat vailla toisenasteen koulutusta tai ovat toisenasteen koulutuksen saaneita, mutta eivät ole työllistyneet. Pitkään yli 500 pv työmarkkinatukea saaneista, selkeästi vaikeasti työllistyvistä henkilöistä. Vajaakuntoisista henkilöistä sekä niistä, jotka ovat täydellisesti työmarkkinoilta ulos pudonneita ns. tulottomia henkilöitä.

Hankeen tarkoituksena on kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöä vastaamaan tarkemmin asiakkaan lähtötilannetta sekä luoda hänelle selkeään päämäärään johtava polku, joka voi olla työllistyminen joko vapaille työmarkkinoille tai välityömarkkoinoille, kolutukseen, eläkkeelle siirtyminen tai pyrkiminen parempaan elämänhallintaan, henkiseen ja fyysiseen elämään.

Hankkeella kehitetään elämänhallinnan kokonaispolku, johon alkuvaiheeseen olennaisena osana kuuluu kuntouttavatyötoiminta, sisältäen terveydelliset ja sosiaaliset lähtöselvitykset, niiden parantaminen eri keinoin, ryhmäytymisen ja sosiaalisten taitojen ja työeälämätaitojen lisääminen ryhmävalmennusjaksolla. Alkuvaiheessa myös opastetaan kuntoutettavan sijoituspaikkaa vastaanottamaan ja valmentamaan heille tulevaa kuntoutettavantyötoiminnan asiakasta. Kuntouttavantyötoiminnan tukena ovat myös asumisen ja päihteettömyyden tukeminen sekä katkeamattoman valmennuspolun rakentaminen, joka johtaa selkeään jo valmennuksen alkupuoliskolla yhteisesti asiakkaan sekä sidosryhmien kanssa sovittuun päämäärään.

Tarkoituksena on luoda malli, jossa voidaan asiakkaalle tarjota kokonainen pitkäkestoinen, päämäärällinen valmennus, joka ei ole pelkästään yhteen toimenpiteeseen rajoittuva. Hankkeen alkuvaiheessa mukana on vain Saarijärvi, jossa toiminta pilotoidaan ja leviteään kattaamaan koko Saarikan alueen kuntia (Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kannonkoski ja Kyyjärvi). Hankkeeseen rekrytoidaan työpari, joista toinen keskittyy terveydenhuollon sekä elämänhallinnan kohentamiseen sekä toinen selkeästi työelämän ja koulutuksen osalle. Hankkeen hallinnoijana toimii Visio-säätiö. Ohjausryhmän muodostavat hankkeessa vahvasti mukana olevat sidosryhmät.

Vastuuhenkilö(t): Karjula, Tarja
Tekijä(t) / tutkija(t): Kaihlajärvi, Päivi
Vastuuorganisaatio: Visio-säätiö
Organisaatiot: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus