ylareuna

Laadun ja vaikuttavuuden yhteensovittaminen kuntoutuksessa

31.03.2010

Taustaa

Viitisentoista vuotta sitten suomalaisen kuntoutuskentän valtasi laatujohtamisen ja konkreettisesti ilmaisten laatukäsikirjojen ja laatujärjestelmien ajatusmallit. Aikaansa seuraavat kuntoutuslaitokset valitsivat kukin mieluisensa laatujärjestelmän, kun ostajat (eli lakisääteisesti kuntoutusta järjestävät ja rahoittavat tahot) sitä tuntuivat odottavan tai jopa vaativan. Oli King’s Fundia ja ISO-järjestelmää, noin aluksi, ja sitten tuli muitakin. Selvä sanoma oli, että kun kouriin tuntuvia tuotteita ei enää voinut myydä ilman laadun takeita, sama ennen pitkää koskee myös palveluja. Laitokset kokivat laatujärjestelmät kilpailuvaltteina, joissa tosin oli mukana hiljaista tai kovaäänistä pakkoakin. Hyvin monessa organisaatiossa asia konkretisoitui laatupäälliköiksi, laaturyhmiksi ja lopputuotteeksi nimeltä laatukäsikirja. Sitten tulivat sertifikaatit ja auditoinnit.

Palvelujen taloudellinen kriisiytyminen liitti laatutyöhön riskienhallinnan ja toistaiseksi viimeisenä vaiheena laadunhallinnassa on laadun ja vaikuttavuuden yhteen liittäminen. Laatua arvioidaan usein vaivattomimmin asiakastyytyväisyyden kautta. Linja sopii hyvin yhteen asiakas- tai kuluttajalähtöisyyden kanssa. Jotakin jää tästä kuitenkin puuttumaan. Tasainen tai korkea laatu on hyödyllinen asia, jota ostajan ja kuluttajan on syytäkin vaatia, mutta etenkin julkisin varoin toteutetulta toiminnalta edellytetään tavoiteltuja vaikutuksia.

Laadun ja vaikuttavuuden yhteenliittymistä edesauttavat palvelujen hyvät käytännöt, Käyvän hoidon suositukset, hoidon ja kuntoutuksen konsensuskokoukset ja monet muut ammatillista osaamista lisäävät toiminnot. Kaikkia julkisia palveluja edellytetään toteutettaviksi niin, että menetelmillä on tutkimuksellinen perusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on menneellä vuosikymmenellä laatinut useita laatusuosituksia:

  • mielenterveyspalvelujen laatusuositukset (2001)
  • päihdepalvelujen laatusuositukset (2002)
  • apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003)
  • kouluterveydenhuollon laatusuositukset (2004)
  • ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (2004)
  • hoitoon pääsyn perusteet (2004)
  • terveyden edistämisen laatusuositus (2007)
  • ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008)

Kelan uusi (1.1.2011 voimaan tuleva) standardi kuvaa laadunhallintaa muun muassa näin: ”Palveluntuottajalla on laadittuna laatukäsikirja, tai kuntoutuspalvelujen sisältö ja laatu on dokumentoitu muulla tavalla. .. Toiminta- ja laatujärjestelmänsä laaja-alaisen kehittämisen tukena palveluntuottaja voi käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ISO 9000-laatujärjestelmäkriteeristöä, Euroopan laatupalkinnon arviointiperusteita, Palvelujärjestelmän kehittämisohjelma ja auditointimenetelmää (King’s Fund) tai ITE-menetelmää. .." Kuntoutuksen laadun arvioinnilla ja mittaamisella tarkoitetaan sitä, että palveluntuottaja hankkii asiakkailta palautetta toiminnastaan.

Suomen lääkäriliiton hyväksymään kuntoutuksen erityispätevyyteen kuuluu muun muassa, että lääkäri pystyy arvioimaan kuntoutuksen laatua ja tuloksellisuutta.

Tutkimuskysymyksiä


Periaatteessa laadun ja vaikuttavuuden yhteensovittaminen on tarpeellinen ja välttämätönkin lähtökohta, mutta sitä voi olla vaikea saavuttaa, jos asiaa ei taustoineen ja seurausvaikutuksineen ole selvitetty. Tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Miten laadunhallinta on kehittynyt kuntoutuslaitoksissa ja kuntoutuksen järjestäjätahoilla; miten painotukset laadunhallinnassa ovat muuttuneet?
  • Mitkä ovat tavanomaisimmat laatujärjestelmät suomalaisilla kuntoutuksen palveluntuottajilla; millä perusteilla ne ovat käyttämänsä järjestelmän valinneet?
  • Miten laadunhallinta ja kuntoutuksen sisällön kehittäminen ovat lisänneet kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kuntoutuksen hyvien käytäntöjen kehittämistä ja omaksumista?
  • Mihin suuntaan laadunhallinnan ja vaikuttavuuden yhteiskehittäminen näyttää etenevän; mihin taustatekijöihin se perustuu?
  • Mitkä laadunhallinnan välineistä ja käytännöistä ovat tehokkaimpia vaikuttavuuden näkökulmasta ja mitkä näyttävät väistyvän käytännön työstä?

Tutkimusaineistoa


Kuntoutuksen palveluntuottajien laatujärjestelmät ja niiden luomisesta ja käytöstä saadut kokemukset voidaan kerätä haastattelemalla palveluntuottajaorganisaatioiden avainhenkilöitä. Laatutyön asema organisaatioissa on todennäköisesti muuttunut alun kehittämisvaiheen jälkeen laatutyön vakiintuessa osaksi jokapäiväistä toimintaa. Kela on jo yli kymmenen vuoden ajan auditoinut palveluntuottajia, samoin laadunhallintaa ja laatujohtamista toteuttavilla yrityksillä ja alan yhdistyksillä on asiaan liittyvää tietoa.

Kirjallisuutta


Maarit Outinen, Outi Räikkönen, Tupu Holma, Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Laadunhallinta sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioissa vuonan 2004 ja vertailu vuoteen 1999. Stakes Raportteja 10/2007

Petri Virtanen, Mikko Wennberg. Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Edita, 2007

Marketta Rajavaara. Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84/2007.

« Takaisin



Tätäkin voisi tutkia

Ilpo Vilkkumaa, sosiaalipsykologi ja kehityspäällikkö emeritus, kiinnostui kuntoutuksesta 40 vuotta sitten. Tätäkin voisi tutkia -blogissa hän esitelee uusia ja vanhoja kuntoutuksen tutkimusideoita.